<Koti><Ajankohtaista><Itä-Suomi sai erityisaseman EU:n budjettiratkaisussa> Asiantuntijakirjoitus Itä-Suomi sai erityisaseman EU:n budjettiratkaisussa Maaseutu sai kaksi innokasta ystävää presidentinvaalin toisella kierroksella. Vaikka tämä yhtäkkinen maaseudun kosiskelu huvitti erityisesti pilapiirtäjiä, on taustalla kuitenkin vakavia kysymyksiä. Maatalous ja rakennepolitiikan nimellä kulkeva aluepolitiikka ottavat EU:n budjetista edelleen valtaosan myös vuosina 2007-2013. Jonkinlaisen toimintarauhan takaamiseksi EU laatii todellakin budjettinsa peräti seitsemäksi vuodeksi eteenpäin. Viime joulun alla sovituista raameista pidetään sitten tiukasti kiinni. EU:n rakennerahoista oli nyt taistelemassa 10 uutta ja pääosin köyhää jäsenmaata. Romania ja Bulgaria ovat vielä tulossa mukaan rahanjakoon vuonna 2007. Tässä asetelmassa oli etukäteen selvää, että vauraat entiset jäsenmaat joutuivat luopumaan entisistä eduistaan. Myös Suomen maksuosuudet lisääntyvät. Maksamme jatkossa noin 70 euroa henkilöä kohti vuodessa siitä vakaudesta, jonka EU tarjoaa mm. pitämällä korkotason kurissa. Tällä hinnalla emme saa televisiolupaa tai sanomalehteä vuodeksi kotiin. Aika halpa jäsenmaksumme siis on. Suomen sisällä alueellisia eroja tasataan myös tulevina vuosina. Itse asiassa Itä-Suomen tukitaso nousee vuosina 2007-2009 nykyisestään ja alkaa sen jälkeen laskea. Itä-Suomen nykyinen tukitaso on noin 117 euroa asukasta kohti vuodessa. Koko kaudella 2007-2013 tukitaso on keskimäärin noin 104 euroa vuodessa, alkuvuosina suurempi ja loppuvuosina pienempi. Suomen hallitus onnistui siis hyvin Itä-Suomen osalta EU:n budjettiväännössä. Itäsuomalaiset saavat unionilta enemmän kuin sille maksavat. Kysymys on nyt siitä, miten osaamme täällä käyttää niitä mahdollisuuksia, joita EU:n ja kansallinen rakennepolitiikka tarjoavat. Kokemukset 10 vuoden jäsenyydestä unionissa osoittavat, että parasta alue- ja työllisyyspolitiikkaa on panostus yrityksiin. Yritykset voivat tarjota pysyviä työpaikkoja. Sen sijaan erilaiset projektit lämmittävät kuin pissi pakkasessa. Vain sen aikaa, kun ne pyörivät. Allekirjoittanut jätti viime keväänä pääministeri Matti Vanhaselle Kuopion kauppakamarin nimissä esityksen, jonka mukaan yritysten tukeminen on pidettävä keinovalikoimissa myös vuosina 2007-2013. Uhkana oli, että EU kieltää yritystuet kokonaan myös rakennepoliitiikassa. Pääministeri lupasi tuolloin, että Suomen hallitus toimii tässä ohjelmansa mukaisesti ja huolehtii Itä-Suomen asemasta. EU:n budjettiväännön tulos viime joulukuulta osoitti, että hallitus piti lupauksensa. Yritystuet säilyvät ja keinovalikoimaan tulee jopa uusia tukimuotoja erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille. Itä-Suomen maakunnissa on nyt huolellisesti valmistauduttava tulevien vuosien varalta. Nyt on aika investoida ja toteuttaa hyviä hankkeita. Myönteinen ilmapiiri on paras vastalääke näivetystautiin, joka aina on vaanimassa. Tiedämme jo tuloksia 2000-luvun alkuvuosien kehityksestä. Vaikka väkiluvun laskua ei ole saatu katkaistua esimerkiksi Pohjois-Savossa, ovat yritysten investoinnit ja liikevaihdon kasvuluvut maan keskiarvon tasalla tai jopa yläpuolella. Jos käytämme tulevat vuodet viisaasti, on Itä-Suomella kaikki mahdollisuudet tasoittaa myös väestökehityksensä. MATTI NIIRANEN Kuopion kauppakamarin toimitusjohtaja Kuopio - Kallaveden rotaryklubi 20.01.2006