Rotaryjärjestö
Piirin
tavoitteet 2011-2012
Ajankohtaista
ja Gov.kirj.
AG alueet
Rotarysäätiö
Nuorisovaihto
>
Piirin organisaatio
Linkit
OnLine matrikkeli
Suojatut
jäsensivut
|
NUORISOVAIHTO
Rotaryn nuorisovaihto tarjoaa vuosittain noin 9000 nuorelle
mahdollisuuden tutustua eri maiden kulttuureihin. Vaihtotoiminnan tavoitteena on kasvattaa erilaisuuden ymmärtämis- ja sietokykyä sekä kulttuurien moninaisuuden arvostamista. Abiturientit ! Kannattaa huomioida kesävaihdon antamat mahdollisuudet kieliopinnoissa ja yo-kirjoituksissa. NUORISOVAIHDON IDEOLOGIARotaryn nuorisovaihto on puhtaasti ideologiselta pohjalta lähtevää pyyteetöntä työtä vailla mitään liiketaloudellisia tavoitteita. Vaihto merkitsee sitä, että jokaista lähtenyttä nuorta kohtaan otetaan vastaavaksi ajaksi nuori ulkomailta. Vaihtoon osallistuva nuori maksaa vain matkansa, vakuutusmaksun ja järjestelymaksun. Suomalainen nuorisovaihtotoiminta on esimerkillistä niin määrällisesti kuin laadullisestikin. Järjestömme nuorisovaihto-organisaation kautta kulkee vuosittain noin 600 suomalaista ja ulkolaista nuorta. Viime vuosina Rotary on hoitanut suunnilleen puolet maamme ei kaupallisesta nuorisovaihdosta. Vaihto-oppilaan turvallisuuden ja oikeuksien taustalla on toimiva organisaatio. Maahan tulevien nuorten sopeutumista edesauttavat heidän tarpeisiinsa luodut orientoitumiskurssit. Rotaryn vaihto-oppilaille on laadittu yksityiskohtaiset kansainväliset vaihto-oppilaan säännöt. Ne liittyvät asumiseen ja käyttäytymiseen kohdemaan olosuhteissa. Kaikki Rotaryn vaihto-oppilaat käyvät läpi nämä säännöt monessa eri yhteydessä. Niiden tunteminen ja noudattaminen lisää vaihdon turvallisuutta. Vaihtoajan merkitystä nuoren persoonallisuuden kehitykselle ei voine yliarvioida. Kunnioitus toista ihmistä ja hänen kulttuuriaan kohtaan, halu sopeutua ja kasvaa kasvukivuista huolimatta, antaminen ja saaminen ovat vaihtotoiminnan keskeisiä tavoitteita. Vaihtotoiminnan myötä solmitut rajoja ylittävät ystävyyssuhteet luovat edellytyksiä sovulle ja rauhalle levottomassa maailmassamme. NUORISOVAIHDON ORGANISAATIORotaryklubin organisaatioon tulee kuulua nuorisovaihtoasiamies, jolle on tarkoituksenmukaista varata mahdollisuus tehtävän hoitoon usean vuoden ajan. Hänen tehtävänsä on tiedottaa Rotaryn tarjoamista vaihtomahdollisuuksista omassa toimintaympäristössään ja etsiä parhaat mahdolliset vaihtoehdokkaat. Toisaalta hänen on pidettävä yhteyttä piiriin ja valtakunnalliseen organisaatioon ja välitettävä tiedot klubilleen. Piiritasolla työskentelee kussakin piirissä nuorisovaihtokomitea. Tämän piirin (1380) nuorisovaihdon puheenjohtaja on Antti Salminen, Laihia antti.salminen[ät]qnet.fi GSM 0400 476 600 ja jäsenet Kari Anttila, Jurva Email: kari.anttila[ät]rkl.inet.fi GSM 040 504 2950 ja Matias Granvig, Törnävä (Seinäjoki) Puhelin (gsm) +358 40 0449337 Email: mattismr[ät]gmail.com. Piirien vaihtoasiamiehet muodostavat yhdessä monipiiriorganisaation, jonka johdossa on puheenjohtaja (Multidistrict Chairman). Puheenjohtajana toimii tällä hetkellä PDG Heikki Arkela, Kauhajoki Aro heikki[ät]arkela.fi GSM 040-5822576. Monipiiriorganisaation on saatava toiminnalleen RI:n hyväksyminen. Kullakin piirin nuorisovaihtoasiamiehellä on minipiiriorganisaatiossa omat tehtävänsä. Näihin kuuluvat mm. vuosi- , kesä- ja leirivaihtoon liittyvät toiminnot sekä erilaiset projektikohtaiset tehtävät. Vuosi- ja kesävaihto ovat pääasiallisesti ns. valtamerentakaista vaihtotoimintaa, leirivaihto suuntautuu pääosin Eurooppaan. Suomessa oleville vuosivaihto-oppilaille tarjottavat palvelut - Ruotsin matka, Lapin matka, matka Pietariin, kielikoe (suomi/ruotsi) Helsingin yliopistossa ja Euroopan kiertomatka - on jaettu nuorisovaihtoasiamiesten vastuulle projektitehtäviksi. Piirien vaihtoasiamiehet vastaavat myös klubien nuorisovaihtoasiamiesten koulutuksesta, joka toteutetaan joka syksy piireittäin järjestettävinä koulutustilaisuuksina. Euroopan alueen nuorisovaihtoasiamiehillä on vuosittain oma kokouksensa ja maailmanlaajuinen vaihtoasiamiesten kokous edeltää aina vuosittaista RI:n konventiota. VUOSIVAIHTOVuoden perhe- ja opiskelujakso. Hakemukset lokakuussa, toteutus seuraavan lukuvuoden aikana. Nuorisovaihdon merkittävin toimintamuoto on vuosivaihto, jolloin nuori, usein miten lukion 1. luokan jälkeen (ikä lähtiessä korkeintaan 17,5 vuotta), saa tilaisuuden yhden lukuvuoden opiskeluun jonkin valtamerentakaisen maan nuorisoasteen oppilaitoksessa. Koska hänellä on useita isäntäperheitä vaihtovuotensa aikana, hänellä on erinomaiset mahdollisuudet tutustua vieraan maan kulttuuriin ja elämään. Vuosivaihdon osuus koko nuorisovaihdon määrästä on yli puolet. Suomesta lähti vuosivaihtoon lukuvuodeksi 1997-98 yhteensä 173 nuorta. Lähtijöiden lukumäärä on vaihdellut 160-170 jo usean vuoden ajan. Vastavuoroisesti meille saapuu ao. vaihtomaista lähes sama määrä nuoria. Asukaslukuun suhteutettuna Suomi kuuluu vuosivaihdossa rotarymaailman kärkimaihin. Suomalaisten suosituin vaihtomaa on edelleen USA, jonka osuus vuosivaihdosta on hieman yli 50%. Muita suosittuja kohteita ovat Australia (n. 25%) ja Kanada (n. 10%) sekä Uusi-Seelanti, Japani, Meksiko ja Brasilia. Lisäksi vuosittain on ollut yksittäisvaihtoja Saksan, Ranskan, Etelä-Afrikan ja Argentiinan kanssa. Suomen nuorisovaihdon monipiiriorganisaatio avustaa Viron rotareita nuorisovaihdon kysymyksissä mm. kouluttamalla Viron rotarien nuorisovaihtoasiamiehiä. Aiemmin virolaiset vaihto-oppilaat matkustivat länteen suomalaisten nuorten kanssa. Tämä käytäntö on muuttumassa, sillä virolaisten tavoitteena on suorien vaihtoyhteyksien aikaansaaminen. VUOSIVAIHDON TOIMINTATAPA Vuosivaihdon toteuttamisesta vastaavat piirien nuorisovaihtoasiamiehet, joilla kullakin on valtakunnallisessa monipiiriorganisaatiossa omat vastuualueensa. Vuosien kokemusten pohjalta toimintatapa perustuu seuraaviin periaatteisiin ja työnjakoon: Lähettävä rotaryklubi vastaa hyvätasoisten ja aktiivisten nuorten valinnasta sekä vastavuoroisesti klubiin tulevan nuoren isäntäperheen hankkimisesta, opiskelukustannuksista sekä klubin velvollisuuksiin kuuluvasta ohjelmasta. Suomessa vastaanottava klubi maksaa pientä "taskurahaa" tulevalle vaihto-oppilaalle, mutta ei perheelle. (Mainittakoon, että Suomesta lähtevä nuori voi olla myös ei rotaryperheen lapsi - ja useasti onkin). Lähtevän vaihto-oppilaan - vuosivaihdon keskeisimmän henkilön - tulee kohdemaassaan varsinaisen opiskelun lisäksi edustaa kotimaataan arvokkaalla tavalla. Tähän tehtävään valmentautumiseen on saatavissa opetushallituksen ja ulkoministeriön lehdistö- ja kulttuuriosaston tuottamaa materiaalia. Lähettävän vaihtonuoren vanhemmat vastaavat matkakustannuksista, riittävästä vakuutuksesta ja sellaisista henkilökohtaisista kustannuksista, jotka eivät kuulu isäntäklubille. Piirien nuorisovaihtoasiamiehet vastaavat vuosivaihtoon liittyvästä koulutuksesta ja oppilaiden hankkimisesta sekä valvovat vaihdon toteuttamisesta. Monipiiriorganisaatiossa määrätyt vuosikirjeenvaihtajat hoitavat tarvittavat yhteydet vaihtomaihin ja etsivät samalla uusia yhteyksiä tapaamalla eri maiden vaihtoasiamiehiä. He huolehtivat myös oppilaiden matkajärjestelyistä ja tarvittavista saatoista. Uusien vaihto-oppilasehdokkaiden valinta hoidetaan klubeissa siten, että päätös valituista tehdään klubeissa lokakuun aikana. Valittu oppilas valmistelee tämän jälkeen viralliset hakemuslomakkeet, toimittaa ne lähettävän klubin nuorisovaihtoasiamiehelle, joka hankkii niihin tarvittavat klubin allekirjoitukset ja toimittaa hakemukset oman piirin nuorisovaihtoasiamiesten puheenjohtajalle joulukuun puoliväliin mennessä. Vuosivaihdon kustannukset jakaantuvat vaihto-oppilaan, lähettävän klubin ja isäntäperheen kesken. Vaihto-oppilaan matkat ja muut kustannukset ovat olleet noin 14 000 mk. Lähettävälle klubille vastaanottavasta vaihto-oppilaasta aiheutuvat kustannukset - taskurahat, matkat, kokous- ja muut menot - ovat olleet keskimäärin 10 000 mk. Isäntäperheen kustannukset syntyvät siitä, että perheenjäsenten lukumäärä nousee yhdellä. Kun isäntäperheitä on useita - kolme tai neljä perhettä / vaihto-oppilas - myös kustannukset jakaantuvat usealle perheelle. Suomalaisilla vaihto-oppilailla on mahdollisuus anoa opetushallituksen myöntämää avustusta vaihto-oppilasvuotta varten. Avustuksen kokonaismäärä piireittäin on suhteutettu piiristä lähtevien oppilaiden määrään. Muutama oppilas/piiri on viime vuosina saanut 1 500 - 3 000 markan avustuksen. VUOSIVAIHDON ISÄNTÄPERHEET Vuosivaihdon isäntäperheiden löytäminen on keskeisempiä vuosivaihdon menestystekijöitä. Ilman niitä vaihdolle ei ole edellytyksiä. "Täydellistä" isäntäperhettä tuskin on olemassa. Tärkein piirre on halu pitää luonaan ja ymmärtää vaihto-oppilasta sekä hyväksyä vaihto-oppilas määräaikaiseksi perheenjäseneksi. Isäntäperheen ei välttämättä tarvitse olla rotaryperhe. Suositeltava isäntäperhe on perhe, jolla on vaihto-oppilaan kanssa samanikäisiä nuoria. Erinomaisia kokemuksia on kuitenkin saatu myös sellaisista isäntäperheistä, joiden lapset ovat jo muuttaneet pois kotoa, samoin kuin perheistä, joiden lapset ovat vielä pieniä. Myös isäntäperheen jäsenten maailma avartuu heidän opettaessaan suomea tai ruotsia oppilaalle ja oppiessaan itse samalla vierasta kieltä. Vaihto-oppilas ei kuitenkaan ole kotiopettaja, sisäkkö tai lapsenvahti sen enempää kuin perheen omat lapset. KESÄVAIHTOKuukauden perheenjäsenyys. Hakemukset joulukuussa, tiedot alkukevään aikana ja toteutus kesäloman aikana. Kesävaihto-ohjelmassa Rotaryjärjestö tarjoaa nuorelle mahdollisuuden tutustua turvallisesti joko valtamerentakaiseen /USA, Kanada) tai eurooppalaiseen elämänmenoon. Vaihtoon osallistuva isäntäklubi on "takuumiehenä" sille, että nuorelle järjestetään isäntäperhe, jonka jäsenenä hän elää todennäköisesti siihenastisen elämänsä mielenkiintoisimman kuukauden. Kesävaihdosta kiinnostunut 16 - 18 vuotias nuori ottaa yhteyden klubin nuorisovaihtoasiamieheen. Tämä ohjaa hakijaa hakemuslomakkeen täytössä ja lopuksi klubi hyväksyy lähtijän. Hakemukset toimitetaan klubille joulukuun loppuun mennessä. Monipiiritason kesävaihtoa hoitavalle nuorisovaihtoasiamiehelle no on toimitettava tammikuun puoliväliin mennessä. Klubin hyväksymät hakijat sijoitetaan kesävaihtoon yleensä toivomaansa maahan. Kesävaihto perustuu vastavuoroisuuteen, joten paikan saamiseen vaikuttavat myös suomalaisten mahdollisuudet ottaa vastaan ulkomaisia nuoria Suomeen. Vaihtopaikkojen kokonaismäärä riippuu sekä Suomesta ulkomaille hakijoiden lukumäärästä että Suomeen ulkomailta hakevien määrästä. Tiedot isäntäperheestään hakija saa kevätkauden aikana. Aikatauluista ym. vaihtoon liittyvistä asioista tiedotetaan monipiiriorganisaation järjestämässä koulutustilaisuudesta huhtikuussa. Kesävaihdon kustannukset muodostuvat matka-, maaohjelma ja vakuutuskustannuksista sekä järjestelymaksusta (= 400 mk v. 1997). Myös mahdolliset tuliaislahjat on syytä ottaa huomioon. Paikallinen isäntäperhe vastaa asumiseen, ruokaan ja puhtauteen liittyvistä kuluista. Taskurahaa ei kesävaihdossa makseta. Matkajärjestelyistä vastaa monipiiriorganisaatio. Niistä tiedotetaan yksityiskohtaisesti huhtikuun koulutustilaisuudessa. Hakijat saavat matkalippunsa hyvissä ajoin ennen matkaa. Kesävaihto-oppilaat lähtevät matkaan kesäkuun puolenvälin tienoilla. Tarkat matkustuspäivät ilmoitetaan viimeistään huhtikuun tilaisuudessa. Paluu tapahtuu noin neljän viikon kuluttua lähdöstä. Suomalainen nuori palaa seurassaan kohdemaansa isäntäperheen nuori. Saapuva vieras asuu puolestaan suomalisien nuoren perheessä noin neljä viikkoa ja palaa sitten kotimaahansa. KANSAINVÄLISET LEIRITLyhytaikainen erikoiskokemus, 1 - 3 viikkoa. Hakemukset lokakuusta alkaen, tiedot kevättalvella, leiri kesällä. SUOMALAISET LEIREILLE EUROOPPAAN Alueella, johon kuuluvat Euroopan ja Afrikan maiden lisäksi Turkki ja Israel, järjestetään vuosittain 1 - 9 leiriä maata kohden. Suomesta ulospäin suuntautuvaa lieritoimintaa hoitaa moniorganisaatiossa ns. Outbound-kirjeenvaihtaja. Leiri-sana sisältää enemmän kuin Suomessa on totuttu ajattelemaan. Osan ajasta leiriläiset asuvat eri rotariperheissä, osan yhteismajoituksessa. Yhteismajoitusvaiheessa asutaan nuorisohotellimaisessa majoituksessa, joskus harvoin maasto-olosuhteissa. Leirit ovat yleensä kahden - kolmen viikon mittaisia. Noin puolet perhemajoitusta ja puolet yhteismajoitusta. Leirit yleensä järjestetään heinä - elokuussa, mutta joitakin leirejä pidetään myös muina aikoina. Talvella helmi - maaliskuussa on lasketteluleirejä. Leireillä voi olla jokin teema (purjehdus, maalaus, musiikki, ensiapu tms.), jolloin leiriohjelman painotukset ovat teeman mukaisia. Myös ns. yleisleirejä pidetään. Leirejä on myös fyysisesti vammaisille, esim. liikuntaelin- tai kuulovammaisille. Leireille osallistuminen ei edellytä oppilas-, perhe- tai klubikohtaista vastavuoroisuutta. Leirit on tarkoitettu niin rotarien kuin muidenkin lapsille. Leiri-ikä yleensä on 16 - 18 vuotta, mutta joitakin leirejä järjestetään myös nuoremmille samoin kuin vanhemmille aina 24 - 25 vuoden ikäisiin saakka. Leirikielenä on yleensä englanti. Ranskassa järjestettävillä leireillä on edellytyksenä myös jonkinasteinen ranskankielen taito. Leirit ovat yleensä ilmaisia. Leiriläinen maksaa itse matkansa, tarvittavan vakuutuksen ja järjestelymaksun (= 400 mk v. 1997). Taskurahaan kannattaa varautua. Maksullisiakin leirejä on, esimerkiksi lasketteluleirit Itävallassa, Israelin leirit ja vuorikiipeilyleiri Sveitsissä. Leireille haetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa syksystä alkaen. Hakemukset tehdään määrämuotoisella lomakkeella ja toimitetaan klubin nuorisovaihtoasiamiehelle, joka lähettää ne edelleen monipiiriorganisaation leiritasoa hoitavalle Outbound-kirjeenvaihtajalle. Hakemukseen on mahdollista merkitä useita leiri- tai kohdemaavaihtoehtoja. Leiripaikat tulevat Outbound-kirjeenvaihtajan tietoon tammi - maaliskuussa. Hakemusten viimeinen jättöaika on huhtikuun alku., joka lähettää ne edelleen monipiiriorganisaation leiritasoa hoitavalle Outbound-kirjeenvaihtajalle. Hakemukseen on mahdollista merkitä useita leiri- tai kohdemaavaihtoehtoja. Leiripaikat tulevat Outbound-kirjeenvaihtajan tietoon tammi - maaliskuussa. Hakemusten viimeinen jättöaika on huhtikuun alku., joka lähettää ne edelleen monipiiriorganisaation leiritasoa hoitavalle Outbound-kirjeenvaihtajalle. Hakemukseen on mahdollista merkitä useita leiri- tai kohdemaavaihtoehtoja. Leiripaikat tulevat Outbound-kirjeenvaihtajan tietoon tammi - maaliskuussa. Hakemusten viimeinen jättöaika on huhtikuun alku. Leiripaikkoja on vuosittain noin 100, leireille hyväksytään nuoret hakemusten saapumisjärjestyksen ja toivomusten (leirin teema ja kohdemaa) mukaan. ULKOMAALAISET LEIRILLE SUOMEEN Leirivaihdon vastavuoroisuus toteutuu siinä, että Suomen rotarypiirit järjestävät joka kesä viisi kansainvälistä leiriä, joihin kutsutaan Euroopan eri maista noin 20 osallistujaa leiriä kohti. Rotarypiiri antaa leirin järjestämisen yleensä jollekin piirin klubille. Klubi saa Suomen Rotarylta vuosittain erikseen sovitun määrärahan leirin järjestämiseen. Järjestävä klubi toimittaa joulukuussa moniorganisaation leiriasioita hoitavalle Inbound-kirjeenvaihtajalle englanninkielisen leirikutsun, josta ilmenee leirin teema, ajankohta, yhteyshenkilön nimi ja yhteystiedot. Inbound-kirjeenvaihtaja postittaa kutsun Euroopan eri rotarypiireille. Myöhemmin keväällä Inbound-kirjeenvaihtaja vastaanottaa saapuvat hakemukset, sijoittaa oppilaat Suomeen eri leireille ja toimittaa sijoitetut hakemukset ao. piirin leiriasioita hoitavalle nuorisovaihtoasiamiehelle ja leirijärjestäjälle. Piirin nuorisovaihtoasiamies ottaa yhteyden isäntäklubien nuorisovaihtoasiamiehiin ja pyytää heitä järjestämään isäntäperheet (yleensä yksi oppilas/klubi) leirin perhemajoitusjaksolle. Isäntäklubit on määritelty yleensä piirikonferenssissa sovitun vuorottelujärjestyksen mukaisesti. Saatuaan piirin nuorisovaihtoasiamieheltä oppilaan hakupaperit, isäntäperheet ottavat yhteyden saapuvaan nuoreen ja sopivat vastaantulojärjestelyistä jne. Isäntäperheet ja/tai isäntäklubit vastaavat oppilaiden tulosta leirijaksolle. Leirin järjestäjä huolehtii leirin onnistumisesta sekä oppilaiden hyvinvoinnista ja turvallisuudesta leirin aikana. Isäntäperhe, isäntäklubi tai leirin järjestäjä sopivat keskenään oppilaan saattamisesta kotimatkansa alkuun leirin päätyttyä.
|